Kun Esikoinen syntyi marraskuussa 2010 (ensi viikolla täyttää siis jo 3 vuotta!), en ollut juurikaan tutustunut "liinasceneen". Esikoinen vei mehut heti alkuun, en olisi uskonut miten paljon hoidettavaa yhdessä pienessä ihmisenalussa on. Sitten jotenkin, sain päähäni alkaa etsimään kantovälinettä. Alkuun (eli n. 2-3kk ikäisenä) sain lainaan kaverilta Mam Eco hampputrikooliinan (kuvassa), yhden parhaista trikoisista liinoista. Esikoinen onneksi tykkäsi olla heti liinassa (kietaisuristi 2 sidonnassa) ja vetikin päiväunia siinä kuukauden verran, kunnes palautin liinan takaisin kaverille. Sitten oltiinkin tyhjän päällä. Kiinnostus olis kuitenkin kasvanut entisestään, ja kaverin avustuksella löysin erään Foorumin, jossa kaupiteltiin liinoja. Etsintä jatkui ja uppoaminen liinoihin alkoi...
Ekana kävi huuto.netistä ostettu kantopussi (Hotsling), joka ei kuitenkaan tuntunut omalta ja se lähtikin heti myyntiin. Sittenpä ompelin ensimmäisen
neliöliinani (eli mei tai, näkemättä yhtään malliksi, ohjeeksi otin Scandi mei tain), jolla tulikin kannettua pitkin kesää, kun Esikko
oli n. puolivuotias ja siitä eteenpäin. Satuin löytämään paikalliselta nettikirpparilta myös pitkän kudotun, Didymoksen Laura-nimisen liinan (kuvassa) koossa 7 (eli n.5,2m). Sillä sitten harjoiteltiin kietaisuristiä ja Foorumin paikallisjäsenten avustuksella homma toimikin! Edelleen meillä oli kuitenkin vaunut (Gesslein futuret) käytössä, enhän minä nyt sentään voi koko aikaa lasta kantaa :o ;) Välillä kuitenkin tuntui liina kätevämmältä, ja niin se olikin.
Liinapinossa oli syksyyn 2011 mennessä pari neliötä (miehellekin oma) ja muutama liina, joista Didymos Tom löytyy yhä Esikoisen leikeistä (ja kantopuuhista ;)) ja pari muutakin on jäljellä (kuten kuvan Haikarankehto Ulli ja levitetty kietaisuristi). Talvella ei tullut juurikaan kannettua, varsinkaan ulkona, sillä olihan meillä vaunut ;) Talven aikana tuli kuitenkin ommeltua taas neliö, tällä kertaa reppusolkivyötäröllä ja liinamaisilla olkaimilla (wrap tai half buckle). Tein myös rengasliinan kesän aikana ostamastani Haikarankehto Leo Naturista. Aloin olla syvällä tässä harrastuksessa ;)
Yo. kuvassa liinapinoni 3/8/11, kaksi tsi-neliöliinaa (maastokuvioitu myyty), BBB-reppu, trikooliina (jatkanut matkaansa Kuopion alueen kantoliinalainaamoon), Haikarankehto Leo Natur ja renkaat siihen (tuli rengasliina, meni jo ;)), pari Vauva-lehden tilaajalahjaliinaa (ylempi värjätty) ja Didymoksen Laura.
Maaliskuussa 2012 tehtiin porukalla reissu Lappiin ja jätimme vaunut pois matkasta :o kerta se ensimmäinenkin ;) Pärjäsimme hyvin viimeisimmällä neliöllä (kuvassa, ja näköjään hitusen toispuoleinne sidonta), rengasliinalla ja pitkällä liinalla, jossa sain kantaa hetkiä myös kummityttöäni.
Kantoreppukin tuli hankittua jossain vaiheessa (Babies beyond borders mei favorite baby buckle carrier, eli BBB, tuntemattomampi merkki Suomessa) huuto.netistä, sekin on palvellut hyvin, ja on edelleen käytössä Kuopuksella. Muutoin en ole juurikaan kantoreppujen ystävä, en muutenkaan pidä reppuolkaimista. Sillä tuli kuitenkin enimmäkseen kannettua nopeasti kasvavaa Esikkoa :)
Raskauduin Kuopuksesta kesällä 2012, ja kantamiset väheni radikaalisti. Silloin tällöin otin Esikon rengasliinaan lyhyiksi ajoiksi tankkaamaan läheisyyttä :) kuvassa rv30jotain Kuopus ja 2v3kk Esikko :)
Vielä viimeisenä työnä ennen Kuopuksen saapumista sain tehtyä taaperorepun (kuvassa), joka mennee loppukantamisen Esikoisen kohdalla. Kankaana NatiBabyn YSV-pihlajaa...;)
Tuli sitä näköjään hankittua Esikoisen aikanakin jos mimmosta välinettä :D seuraavaksi käydäänkin Kuopuksen pinon kimppuun, joka muodostui osittain jo ennen hänen maailmaantuloaan...<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti